Pelko…

Moikka moi! Tässä tulee Elsan palkinto:D! Hän ehdotti että kirjoittaisin kauhua, joten katsotaan mitä tästäkin tulee! En tiedä muistuttaako tämä hirveästi kauhua… En ole ikinä kirjoittanut kauhua! Voit kommentoida tykkäätkö sinä kirjoittaa/lukea kauhua.

Hengästyneenä katson pienestä oven raosta sisään – Missään ei näy valoa, ei edes ulkona. Tutkin taloa uteliaana mutta vähän pelokkaana. Tiedän etten ole yksin. Täällä on joku minun kanssani. Ja se joku ei pidä minusta. Kuulen ääniä jotka tulevat minua kohti. Pelko valtaa minut enkä tiedä mitä teen. Äkkiä äänet vaihtavat suuntaa minusta pois päin. Juoksen niin lujaa kuin pystyn pois tästä tilasta jonnekin toiseen tilaan. Käteni hikoavat ja olen taas siinä samassa tilanteessa jossa en tiedä mitä nyt tehdä. Askeleet vaihtavat suuntaa minua kohti. Askel askeleelta ne ovat minua lähempänä. Mutta en pääse pois, sillä ainoa reittiä päästä pois tulee joku. Ja siihen jokuun en haluaisi törmätä. Minua pelottaa! Tämä on niinkuin jostain kauhuelokuvasta, mutta nyt minä olen siinä. Menen istumaan seinää vasten ja katson ympärilleni – huomaan tyhjän, neliönmuotoisen, mustan aukon. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä! Astelin kohti kuoppaa, istahdin sen laidalle ja hyppäsin.

4 kommenttia

  1. Hmm… Pidin! Ei ihan lempparini, mutta pidin kuitenkin 🙂 Ehkä kappalejakoja olisi voinut lisätä ja tunnelmaa kuvata enemmän, jotta tekstiin pääsisi sisälle — muuten ei huomautettavaa! 💚 Loppu oli mielestäni ehdottomasti paras, jos kiinnostaa. 😉

    Vastaa

  2. Kiitos Vilja! Hyvä tietää että loppu oli paras;)!

    Vastaa

  3. Tämä oli ihan ok, mutta jotenkin ei kyllä iskenyt. Ehkä kuvailua olisi voinut lisätä ja huutomerkkien käyttöä vähentää. Muuten hyvä!

    Vastaa

  4. Kiitos kommentistasi! Ymmärrän, minunkin mielestä tämä ei ollut parhaimmistoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *