Kirjasto- ja kaakaoretki

Hallo! Wie geht’s? Ai miksi Saksaa? No, koska saksa on kiva kieli:)! Tämä ei ole tarina vaan tosi tarina Sakuran (joka perustaa kohta oman blogin) ja minun (kisun) kirjasto- ja kaakao retkestä:D! Olemme Sakuran kanssa kavereita. Pahoittelut lyhyydestä. Mennään itse postauksen pariin.

Naapurini/ystäväni Sakuran kanssa lähdimme kävelemään kohti läheistä kirjastoa ja kioskia. Matkalla juttelimme kaikista asioista esim. syyslomasta, eilisestä yms. Eilen kun olimme menossa kirjastoon niin, se oli kiinni D:! Mutta tänään olimme varmoja että pääsisimme sisään. Kävelimme sinne reilun kilsan ja vihdoin pääsimme sisälle kirjastoon<3! Sakura palautti varmaan yli viisi kirjaa, mutta minä olin palauttanut kirjat jo aiemmin. Kirjastossa oli hirveästi väkeä, mutta onneksi pääsimme katselemaan kirjahyllyä. Kirjasto on yksi lempipaikoistani koko maailmassa! Siellä on rauhallista. Koulunkirjastossa ei ole mitään luettavaa, ei mitään. Kaikki on luettu sataan kertaan. Joskus kotona mä tykkään kuunnella äänikirjoja. Kirjastossa oli aika paljon lapsia. Suurin osa lapsista oli Sakuraa ja minua nuorempia. Minun oli tarkoitus etsiä suklaamuruset kakkonen ja Sakuran nelonen. Kävimme kysymässä kirjastonhoitajalta, mutta niitä ei ollut täällä. Me löysimmme suklaamuruset kolmosen, mutta molemmat olivat lukeneet sen. Sakura nappasi mukaan yhden runotyttö-kirjan ja sitten lähdimme pois kirjastosta.

Pikkumatkan käveltyä saavuimme kioskille. Kioskilla oli I, H, A, N, A tunnelma; jouluvalot, huovat tuolien päällä ja kynttilöitä. Meidän pöydässä oli ihana kynttilä. En ollut muistaakseni ikinä käynyt tässä kioskissa tai ainakin epäilen niin. Sakura otti kaakaon ja minä myös. Joimme kaakaota ja juttelimme ja räpsimme kuvia (esim. Artikkelikuva on otettu itse:)). Tai no, Sakuran sen kuvan otti. Tässä yksi kuva:
Sitten kävelimme kotiin ja heitimme pahvimukit roskiin. Me juttelimme loppu matkalla blogista ja siitä miten se tehdään. Semmoinen oli meidän pikku retki:)!