Metsä, kaakao ja kissa

Moijkz:)! Tiedättekö sen tunteen kun, sä oot metsässä ja sitten sata tarinaideaa pompahtaa päähäsi? Mulle kävi just niin. Tarina liittyy syksyyn (koska nyt on syksy XD). Ajattelin tehdä postauksen jossa esittelen omia kuviani, mutta se tulee varmaan joskus myöhemmin:)! Kuka keksi alkuhöpinät?! Näitä on vaikea keksiä… No mennään sitten itse postauksen pariin:D!

Tartuin hopeiseen kahvaan ja avasin R-kioskin oven. Olin ottanut kaksi euroa mukaan. Hipelöin sormilla kahta yhden euron kolikkoja, jotka odottivat taskussani. ”Yksi kaakao, kiitos”! Sanoin ja katsoin kun kassalla oleva nainen otti pahvimukin ja täytti sen kuumalla kaakaolla.
”Se tekisi kaksi euroa”, nainen sanoi ystävällisesti. Annoin rahat ja otin kaakaon. Kävelin ulos R-kioskilta ja suuntasin kohti puistoa.
Puisto oli hiljainen kuin luonnonhelmassa oleva metsä (jossa olen käynyt tuhat kertaa). Katulamppu ja puistonpenkki jo näkyivät. Istahdin puiston penkille höyryävä kaakao kädessä. Join kuumaa kaakaota ihan rauhassa. Lopuksi heitin pahvimukin tumman vihreään roskikseen ja lähdin kohti kotia.
Metsästä kuului vaimeaa naukumista, joka muistutti häätääntyneen kissan ääntä. Äiti sanoi että, metsään ei saisi mennä yksin, mutta mitä jos joku on pulassa? Otin pari askelta ja hetken päästä juoksin kohti ääntä.
Pysähdyin. Kohotin katseeni ylös ja näin mustan kissan käpertyneenä oksaan kiinni. ”Mä pelastan sut”, sanoin kissalle. Aloin kiipeämään puuhun. Kuusen oksat heiluivat tuulessa. Astuin tukavalle oksalle ja sain pörröisen kissan käsiini. Hyppäsin alas puusta. ”Oletpa sinä likainen”, sanoin kissalle. Kissalla ei ollut kaulapantaa taikka mikrosirua. Tai no, mikrosirusta en ollut varma. Suunnistin metsästä pois ja lähdin juoksemaan kohti kotia. Matkan aikana kissa takertui tiukasti minuun kiinni. Avasin koti oven. Laskin kissan hetkeksi maahan ja otin kengät pois. Sillä välin äiti ilmestyi eteiseen ”Miksi meillä on likainen kissa eteisessä”? Äiti kysyi ja osoitti lattialla olevaa nuorta kissaa. ”APUA, Katso, siitä vuotaa verta”! Huusin. Kissa seisoi lattialla verisen tassun kanssa. Me äidin kanssa päätimme, että kissa pitää viedä eläinlääkäriin. Äiti vei kissan eläinlääkäriin ja minä vain odotin. Haluaisin pitää kissan, mutta en tiedä onko se mahdollista. Hypistelin liilan t-paitani reunaa. En kyennyt tekemään mitään, odotin vain. Äiti avasi oven ja toi kissan mukanaan. ”Kissa on tutkittu ja jos haluamme saamme hänet”! Äiti julisti. ”Todellakin haluan, onko se terve”? Kysyin. ”Tassu vielä vähän kipeä”, äiti kertoi. Me juttelimme vielä hetken kissasta. Huomenna lähdemme kauppaan ostamaan kissalle pedin, ruokaa, leluja yms. On ihanaa saada ikioma kissa!